Sattumoisin tulen välillä kuljettaneeksi repussani lähiverkkokaapelia. Jos tällöin käyn melkein missä tahansa kaupassa, niiden ovella oleva laite sanoo piip. Ulosmennessä sitten tulee yleensä perään juoksemaan kaupan myyjä, joka hengästyneenä vaatii minua alistumaan tavaroideni ja henkilöni tarkastukseen. En kuitenkaan suostu: kaupalla ei ole oikeutta sellaiseen vain sen takia, että he hankkivat laitteen, joka sanoo piip.

Tämä on myyjille usein hankala paikka. Jos mukana on vartija, homma menee yleensä helpommin: vartijat sentään saavat ainakin viisi minuuttia koulutusta siitä, mitkä heidän oikeutensa ovat.

Elettyäni parikymmentä vuotta Helsingissä, en ole kertaakaan nähnyt kenenkään myymälävarkaan jääneen kiinni piip-laitteiden ansiosta.

Olen nähnyt kuinka Asematunnelin Anttilasta on porttien läpi juossut ulos resuinen, pahalta haiseva yhteiskunnan tukirakenteiden ulkopuolelle jäänyt mieshenkilö, toisessa kädessä makkarapaketti ja toiseessa olutpullo. Piippaamisella ei tuolloin ollut mitään vaikutusta siihen, epäiltiinkö häntä varkaudesta (näpistyksestä?) vai ei.

Vähän väliä sen sijaan näkee kuinka rehelliset ihmiset ahdistuvat, kun heidän kantamuksensa aiheuttavat piippauksia.

Onko kukaan itsenäinen taho missään ikinä tutkinut kauppojen ovilla olevien varashälyttimien hyötyä?